Turun kaupunki järjesti 2.4. hulevesiseminaarin, joka kokosi yhteen yli sata asiasta kiinnostunutta Turusta ja lähikunnista. Seminaarissa koottiin yhteen se, mitä seudulla on tehty hulevesien hallinnan parantamiseksi, ja mietittiin, miten työtä pitäisi jatkaa. Myös ILKKA-hanke oli mukana järjestämässä seminaaria.

Seminaarissa esiteltiin juuri valmistunut, Turun seudun yleiskaavoituksen pohjaksi tehty alueellinen hulevesisuunnitelma, joka kattaa keskeiset osat Turusta, Kaarinasta, Raisiosta, Liedosta ja Ruskosta. Kuntarajat ylittävä lähestymistapa on hulevesisuunnittelussa uusi.

– Hulevedet eivät pysähdy kunnan rajalle, joten suunnittelualueen lähtökohdaksi otettiin valuma-alueet. Näin laajaa hulevesisuunnitelmaa ei ole Suomessa ennen tehty, totesi alueellisen hulevesisuunnitelman pääsuunnittelija Leenä Sänkiaho Pöyry Finland Oy:stä.

Turun hulevesiohjelman mukaan hulevesiä tulee hallita mahdollisimman luonnonmukaisesti prioriteettijärjestyksen perusteella. Hulevedet tulisi ensisijaisesti käsitellä niiden muodostumispaikalla. Perinteinen putken kautta vesistöön -periaate on vasta viimeinen vaihtoehto. Luonnonmukaisia hallintaratkaisuja on monia, esim. avouomat, kosteikot, lammikot ja viherkatot. Eri paikkoihin tarvitaan erilaisia ratkaisuja. Turun seudun kaupunkisuunnittelussa on huomioitava hulevesitulvien lisäksi myös meritulvariskit. Niistä seminaarissa kertoi Maria Timonen Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta.

Hulevesien hallinnan kustannukset puhuttivat seminaarin yleisöä. Uudentyyppisten rakenteiden kunnossapidosta Suomen oloissa ei ole vielä kokemuksia kovin pitkältä ajalta, joten lopullisia kustannuksia on vaikea arvioida. Uusien rakenteiden rakentamiskustannuksia tulee peilata mm. hulevesivahingoista koituviin kustannuksiin. – Esimerkiksi vuoden 2012 rankkasateiden aiheuttamista hulevesitulvista aiheutui noin miljoonan euron kustannukset, muistutti ympäristötoimialan projektityöntekijä Anna Räisänen. Maailmalta on myös esimerkkejä siitä, kuinka vehreät hulevesiaiheet nostavat alueiden ja kiinteistöjen arvoa.

Uusiin ratkaisuihin on haettu oppia muista kaupungeista. Kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen ja vastaava rakennuttaja Mika Pitkänen esittelivät Malmön opintoretken satoa. Malmön hulevesiratkaisuilla oli tavoiteltu paitsi hulevesitulvien ehkäisyä myös asuinviihtyvyyttä ja kaupunkiluonnon monimuotoisuutta.

Hulevesien luonnonmukaiset hallintaratkaisut eivät välttämättä ole kalliita. Ne edellyttävät kuitenkin asioiden ajattelua uudella tavalla, omien ennakkoluulojen ylittämistä ja pientä opiskelua.

(Uutinen julkaistu Turun kaupungin verkkosivuilla 4.4.2014)

Seminaarissa pidetyt esitykset löytyvät hankkeen sivuilta kohdasta Hanke > Esitykset.

1.Syötä avautuvaan ikkunaan tapahtuman Webinar ID, joka on 104-456-995. Syötä alempaan kenttään sähköpostiosoitteesi ja paina Continue.
2.Syötä avautuvaan kenttään etu- ja sukunimesi, tarkista sähköpostiosoitteesi ja paina ”Join webinar in progress” -nappia.
3.Hyväksy seuraavalla sivulla ponnahdusikkunaan avautuva ulkoinen protokollapyyntö.
4.Tämän jälkeen pääset seuraamaan seminaaria. Kysymyksiä seminaaripuhujille voi esittää kirjoittamalla niitä etäyhteysikkunan Questions-sarakkeeseen.

Seminaarissa kuultiin alustuksia niin Helsingin yliopistolta, Ilmatieteenlaitokselta, Helsingin kaupungin ympäristökeskukselta kuin Lahden kaupungin omilta toimijoilta. Seminaarissa keskityttiin Lahden menneeseen ja tulevaan ilmastoon, hulevesiin ja poikkeusolojen varautumissuunnitteluun sekä sopeutumistyön esimerkkeihin Helsingistä. Aihepiiri oli kiinnostava ja seminaariin saatiin hyvin kuulijoita.

Alla Lahden sopeutumisseminaarin esitykset:

• Hämäläinen ILKKA-esittely
• Drebs: Muuttuva ilmasto Lahden seudulla 1971-2100
• Valtanen: Hulevedet muuttuvassa ilmastossa
• Malin: Hulevesiohjelma
• Virkkunen: Poikkeusolojen toiminta kunnassa
• Yrjölä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Helsingissä
• Yrjölä Helsingin sopeutumistyö – tapausesimerkkejä

Seminaarin sopeutumistoimia käsittelevässä osiossa käsiteltiin pääkaupunkiseudun alueen selviytymiskyvyn parantamista muuttuvassa ilmastossa. Miten muuttuviin vesimääriin varaudutaan, kuinka vesi huomioidaan kaavoituksessa ja miten viivytysrakenteet toimivat virtaaman tasaajina? Sirpa Pietikäinen korosti esityksessään viherrakentamisen positiivisia vaikutuksia hulevesien hallinnassa, biodiversiteetin lisääjänä, asumisviihtyvyyden parantamisessa ja lämpösaarekeilmiön torjumisessa. Kokemuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja sopeutumistoimenpiteistä kuultiin pääkaupunkiseudun esimerkkien lisäksi myös ulkomailta. Esimerkiksi Tukholmassa varaudutaan merenpinnan nousun vaikutuksiin kaupungin juomavedensaantiin ja Kööpenhaminan uusi ilmastonkestävä kaupunginosa valmistuu 2016.

Mitä tulevaisuus voi tuoda tullessaan, mitkä ovat uhkat ja mahdollisuudet muuttuvassa maailmassa? Tutkimusjohtaja, professori Per Mickwitzin mukaan tulevaisuuden haasteena on vahvistaa sellaisten innovaatioiden edellytyksiä, jotka muuttavat energiajärjestelmiä kestävämpään suuntaan. Sellaisten käytäntöjen ja teknologioiden valintaa tulisi edesauttaa, jotka mahdollistavat kestävää energia- ja ruuantuotantoa sekä liikkumista. Vähähiilisyys ja resurssitehokkuus ovat tulevaisuudessa keskeisiä kilpailuvaltteja. Niillä kaupungeilla ja yrityksillä, jotka ovat muita edellä näissä, on parhaat edellytykset pärjätä. Kaupungit jotka pystyvät tarjoamaan asukkaille hyvän ympäristön ovat houkuttelevia. Tulevaisuuden tutkimuksen professori Markku Wilenius korosti puheessaan resurssien viisasta käyttöä ja uusien toimintamallien luomisen ja eri tahojen välisen yhteistyön tärkeyttä erityisesti uusien innovaatioiden ja teknologioiden kehittymisen ja kasvun vauhdittamiseksi.

Seminaarin esitykset löytyvät tästä: https://www.hsy.fi/seututieto/ilmasto/seminaarit/Sivut/default.aspx