Helsingillä on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja lukuisia erilaisia päästöjä vähentäviä keinoja sähköautoilun edistämisestä tontinluovutusehtoihin. Päästövähennystoimien vaikuttavuuden arviointi on kuitenkin usein hankalaa: mitkä ovat sopivimmat keinot juuri Helsingissä, ja mitä heikkouksia ja vahvuuksia kullakin toimenpiteellä on?
Helsingin kaupungilla on tehty vuoden 2015 aikana yhteistyössä Siemensin kanssa City Performance Tool-mallinnus (CyPT). Siemensin kehittämään malliin on kerätty runsaasti lähtötietoja Helsingin rakennuskannasta, sähkön- ja lämmöntuotannosta ja liikenteestä. Tämän pohjalta on arvioitu, mistä Helsingin päästöt syntyvät ja millä keinoilla niitä voidaan vähentää. Mallilla voidaan arvioida eri päästövähennystoimien kustannuksia sekä vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin, ilmanlaatuun ja työllisyyteen vuoteen 2030 mennessä.
Helsingin päästöt ovat vähentyneet vuodesta 1990 22 prosenttia, mikä on erityisesti kivihiilestä maakaasuun siirtymisen sekä jätehuollon ja liikenteen päästöjen pienentymisen ansiota. CyPT havainnollistaa, että ilman kunnianhimoisia toimenpiteitä päästöt uhkaavat seuraavien 15 vuoden aikana kuitenkin jämähtää lähes nykyiselle tasolle, 2,5 miljoonaan CO2-ekvivalenttitonniin vuodessa. Siemensin mallissa on tunnistettu yhdessä lukuisten Helsingin asiantuntijoiden kanssa kymmenen toimenpidettä, joilla kaupunki voi edistää päästöjen vähenemistä perusuraan verrattuna 17 prosentilla (413 kilotonnia CO2-ekvivalenttia). Näiden toimenpiteiden investointikustannukset olisivat vuoteen 2030 mennessä kaksi miljardia euroa. Työllisyysvaikutukset olisivat yhteensä noin 17 000 henkilötyövuotta, joista suurin osa syntyisi rakennussektorille, mutta merkittävästi myös energia- ja liikennesektoreille. Työllisyysvaikutuksia Siemens on arvioinut yhteistyössä London School of Economics’n kanssa.
Rakennuskannan energiatehokkuustoimenpiteillä säästetään rahaa, mutta haasteena ovat pitkät takaisinmaksuajat Suomen alhaisilla energian hinnoilla. CyPT-selvitys esitteleekin ulkomaisia esimerkkejä, joissa kaupunki on onnistunut edistämään energiatehokkuustoimia innovatiivisilla liiketoimintamalleilla. Liikenteessä päästövähennyspotentiaali on suuri: tehokkaimmiksi teknologioiksi havaittiin ruuhkamaksut sekä laivojen maasähkö satamissa. Maasähköistyksellä on mahdollista vähentää myös Helsingissä syntyviä typen oksidien päästöjä merkittävästi.
Selvitys julkaistaan vuoden 2016 alussa ja kerätyt Helsingin lähtötiedot julkaistaan avoimena datana. CyPT-mallinnus näyttää toimenpiteiden vaikutukset ja sen odotetaan tuovan lisää pontta toimenpiteiden käytännön toteutukseen. Selvitystä voidaan hyödyntää yhdessä muiden viime vuosina tehtyjen selvitysten, kuten 30 % päästövähennysselvityksen kanssa tehokkaimpien päästövähennystoimien arvioimiseksi.
Lisätiedot: City Performance Tool: https://sie.ag/1NZvhZo
Petteri Huuska, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Sonja-Maria Ignatius, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Markku Suvanto, Siemens