Earth Hour Ilmastokaduilla
Iso Roobertinkatu | Tikkuraitti-Asematie

Earth Hour on WWF:n järjestämä maailman suurin ilmastotapahtuma. Tapahtuman aikana näytetään valomerkki ilmaston puolesta sammuttamalla turhat valot. Tämän symbolisen eleen avulla jokainen voi ilmaista huolensa ympäristön tilasta ja ilmastokriisistä päättäjille. Tapahtumaa vietetään Suomessa teemalla MAAILMAN SUURIN KYNTTILÄILLALLINEN lauantaina 19.3.2016 kello 20.30–21.30.

Ilmastokadun ravintolat osallistuvat tapahtumaan! Katso lista ja lisätiedot www.ilmastokatu.fi

Ilmastokadulla järjestetään Earth Hour tapahtuma lähialueen koulujen kanssa pe 18.3.2016. Oppilaat ja opettajat saapuvat Iso-Roballe kulkueina klo 12 ja esittävät musiikkia ja jakavat ilmastotietoa. Tervetuloa mukaan!

Päästötöntä lämpöä syvältä kallioperästä

Syvältä kallioperästä saatava geoterminen lämpö on aivan uudenlainen, päästötön lämmöntuotantovaihtoehto, joka voi mullistaa Suomen kaukolämmöntuotannon.  Energiayhtiö St1 toteuttaa maamme ensimmäisen geotermisen energian pilottihankkeen Fortumin lämpölaitoksen alueella Espoon Otaniemessä. Jopa seitsemän kilometrin syvyyteen ulottuvien syvälämpökaivojen poraus alkaa keväällä 2016 ja teollisen mittakaavan lämpölaitoksen arvioidaan valmistuvan vuonna 2017. Fortum tulee ostamaan laitoksessa tuotetun lämmön kaukolämpöverkkoonsa ja pystyy kattamaan sillä jopa 10 % kaukolämmön tarpeesta Espoon alueella.

Geotermiseen energiaan perustuvia ratkaisuja on ollut vuosia käytössä jo useissa maissa. Suomessa kallioperän lämpöön perustuva uusiutuva energiantuotanto on uusi vaihtoehto, jonka mahdollisuuksia St1 haluaa kartoittaa ja kasvattaa samalla menetelmään liittyvää osaamista maassamme. Yhtiön tavoitteena on korvata fossiilista tuontienergiaa uusiutuvilla kotimaisilla energiantuotantoratkaisuilla.

St1 Deep Heat Oy suoritti kesällä 2015 luotausporaukset Otaniemessä. Kahden kilometrin syvyyteen ulottuvien luotausreikien ja kivinäytteiden  avulla analysoitiin varsinaisten syvälämpökaivojen poraukseen tarvittavia tietoja kallioperästä. Analyysien perusteella projektia päätettiin jatkaa kohti geotermisen pilottilämpölaitoksen rakentamista.

Suomen kova kallioperä vaatii erikoistekniikkaa

Uusiutuva geoterminen energia tuotetaan poraamalla maahan kaksi syvälämpökaivoa, jotka ulottuvat seitsemän kilometrin syvyyteen. Vettä syötetään toisesta reiästä alas, ja veden kuumennuttua kallioperässä se nousee toisesta reiästä ylös. Kuumentuneen veden sisältämä lämpö syötetään lämpölaitoksella lämmönvaihtimen kautta kaukolämpöverkkoon suoraan ilman lämpöpumppuja. Geotermisessä lämmöntuotannossa ei käytetä lainkaan polttoaineita, joten laitos ei tuota ilmakehään päästöjä.

Syvälämpökaivojen poraukset aloitetaan Otaniemessä keväällä 2016. Poraamisesta vastaa St1 Deep Heatin kumppani, englantilainen Strada Energy. Geotermiseen poraukseen erikoistuneen yrityksen ammattilaisilla on useiden vuosikymmenten kokemus vaativista projekteista ja käytössään ainutlaatuinen patentoitu teknologia, jolla pystytään poraamaan syvälle Suomen kovaan, graniittiseen kallioperään.

Geolämpö sopii kaupunkikeskuksiin ja vähentää CO2-päästöjä

Pääosin fossiiliseen energiaan perustuva kaukolämpö on yleisin lämmitysmuoto Suomessa. St1:n geotermisen lämmöntuotannon pilottihankkeen on mahdollista tarjota kaukolämmöntuotantoon uusiutuva, täysin päästötön energialähde, joka voidaan jakaa suoraan olemassa olevaan kaukolämpöverkostoon.

Otaniemen hanke tarjoaakin mahdollisuuden vähentää merkittävästi CO2-päästöjä Espoossa. Strategiansa mukaisesti Espoon kaupunki haluaa toimia ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä, joka pyrkii pienentämään asukkaidensa hiilijalanjälkeä.

Merkittävä uusiutuvan energian kärkihanke Suomessa

Espoon pilottilaitos on yksi maamme merkittävimmistä energia-alan tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinneista, joka voi merkitä isoa harppausta kohti fossiilisista polttoaineista luopumista lämmöntuotannossa. Hanke onkin ensimmäisiä tämän hallituskauden uusiutuvan energian kärkihankkeita, jolle Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt investointitukea.

Myös innovaatiorahoituskeskus Tekes tukee merkittävästi hankkeeseen liittyvää tieteellistä tutkimusta. Yksi pilottihankkeen tavoitteista on kasvattaa suomalaista osaamista ja tietotaitoa geotermisen lämmöntuotannon alueella tulevaisuudessa hyödynnettäväksi.

Geolämpöhanke valittiin vuoden parhaaksi alan innovaatioksi Kaukolämpö 2015 -tapahtuman kilpailussa, jonka tavoitteena oli hakea kaukolämpöalalle uusia teknisiä ratkaisuja, palveluita tai liiketoimintamalleja.

10.helmikuuta järjestetty seminaarimme houkutteli Helsinkiin lähes 150 alan asiantuntijaa ympäri Suomen. Ääriään myöten täyteen täynnä ollut tapahtuma ja laaja ohjelma innosti mukaan rakennuttajia, palveluntarjoajia, start-upeja, tutkijoita, toimittajia ja virkamiehiä kuulemaan ja keskustelemaan älykkäästä rakentamisesta. Osallistujat kiittelivät ennakkoluulotonta ohjelmaa ja mahdollisuutta luoda uusia kontakteja.
Päivän avasi apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki. “Fiksuus ei koske vain energiatehokkuutta tai uusiutuvaa energiaa vaan myös ihmisten käyttäytymistä”, Sinnemäki muistutti. Hän myös toivoi uusia rakentamisen energiaratkaisuja keskitettyjen rinnalle.

Kansainvälisiä vertailualueita ei tarvitse etsiä kaukaa. Tukholman älykästä kaupunginosaa Royal Seaportia oli saapunut esittelemään Tukholman ympäristökeskuksen energia- ja ilmastoneuvonantaja Örjan Lönngren. Yhtäläisyyksiä Kalasatamaan on paljon, alkaen historiasta vanhana satama-alueena. Royal Seaport on profiloitunut voimakkaasti energiatehokkuuteen. Alue on energiankäytön tehostamisella saanut energiankulutuksen alenemaan merkittävästi lähtötilanteesta. Kasvillisuuskin on valjastettu tätä tukemaan: kesällä se viilentää asuntoja varjostamalla, talvella päästää lämpöä ympäristöön.

Aalto-yliopiston ja Tallinnan teknisen yliopiston professori Jarek Kurnitski puhui energiatehokkuudesta, älystä ja teknologiasta. Hän haastoi Kalasatamaa tähtäämään korkealle. ”On täysin mahdollista rakentaa rakennuksia, joiden E-luku on lähellä sataa”, Kurnitski totesi.

ATT:n Ifa Kytösaho peräänkuulutti fiksua hifistelyä, joka ei jätä käyttäjiä teknologian jalkoihin. Kytösaho painotti rakennusten arvon säilymistä sekä palveluiden ja estetiikan merkitystä. Helsingin yliopiston Eva Heiskanen puolestaan toi esiin, että käyttäytymisen muutos ei ole rationaalinen asia – kulutustavat opitaan ympärillä olevilta ihmisiltä jo lapsesta saakka.

“Digitaalisuus tärkeä mahdollistaja: sen avulla kuluttajat saadaan osaksi energiamarkkinaa”, oli viesti Helenin Perttu Lahtiselta, joka esitteli puheenvuorossaan Kalasataman älykkäitä uusia energiaratkaisuja. Muita aamun alustajia olivat FinSolar-hanketta esitellyt Aalto-yliopiston Jouni Juntunen sekä arkkitehti Kimmo Kuismanen. Ohjelmassa oli myös rakennuttajien paneeli, joka toi Suomen johtavien rakennuttajien johtajat saman pöydän ääreen.

Työpajoissa keskusteltiin ja pitchattiin
Iltapäivän seitsemässä työpajassa sukellettiin kaupunkilaisten kestäviin elämäntapoihin, rakennusmateriaaleihin, rakennusten kysyntäjoustoon ja palveluiden kehittämiseen, yhdessä suunnitteluun, kaupunkivihreyteen sekä siihen, voivatko uudet rahoitusmallit auttaa energiatehokkuuden ratkaisujen leviämisessä. Lisäksi pitchaus-sessiossa esittäytyi seitsemän uutta ja kiinnostavaa taloteknistä ratkaisua. Iltapäivän työpajat vakuuttivat siitä, että markkinoilla on saatavilla taloteknisiä ratkaisuja, joilla energiankulutusta voidaan pienentää.

Ilmastokumppanit järjestivät tilaisuuden yhdessä Forum Viriumin vetämän Fiksu Kalasatama-hankkeen ja Helsingin elinkeino-osaston kanssa.

Tupa täynnä aurinkosähköinfossa

Iso Roobertinkadun kiinteistöjen omistajille järjestettiin Ilmastokatu-hankkeessa aurinkosähköilta, joka oli lähtölaukaus kiinteistöjen aurinkopaneelihankinnoille kantakaupungissa. Osallistujien runsas määrä oli iloinen yllätys. Nelikymmentäpäinen kuulijakunta täytti Roba Cafén takatilan niin täyteen, että lisätuoleja haettiin kiireesti tilaisuuden alkaessa.

Tilaisuudessa aurinkoenergia-”apostoli” Janne Käpylehto Dodo ry:stä selvitti kiinteistö- ja taloyhtiöiden edustajille hyvin käytännöllisellä tasolla, miten aurinkosähkökapasiteetti kannattaa mitoittaa ja mikä on investoinnin takaisinmaksuaika. HSY:n energia-asiantuntija Teemu Kettunen neuvoi miten aurinkoenergian hankinta kannattaa kilpailuttaa ja arkkitehti Pekka Hänninen selvitti yleisölle, että myös historiallisesti merkittäviin suojeltuihin rakennuksiin on mahdollista asentaa paneeleita.
Kiinnostus aurinkosähköön oli suurta ja yleisö esitti tiukkoja kysymyksiä asiantuntijoille. Tilaisuuden tuloksena yhteensä 9 kiinteistöä ilmoitti haluavansa selvittää, millainen aurinkosähköjärjestelmä heidän rakennukseensa sopisi.

Aurinkosähkö ilta oli ensimmäinen Ilmastokatu-hankkeen järjestämä yleisötilaisuus. Hankkeessa on selvitetty kadun kiinteistöjen aurinkosähköpotentiaali sekä suojeltujen rakennusten paneeleille sopivat pinnat. Hanke auttaa kiinteistöjä selvittämään sopivat aurinkosähköjärjestelmät halukkaille kiinteistöille. Mahdolliset investoinnit ovat kiinteistöjen vastuulla. Hankkeen tavoitteena on saada kokemuksia kantakaupungin kerrostalojen aurinkosähköjärjestelmistä ja taloyhtiöiden uusiutuvan paikallisen energian hankinnasta.

Seuraava kiinteistöjen omistajille ja asukkaille tarkoitettu tilaisuus pidetään torstaina 3.3. Energiatehokkuus-klinikassa asukkaat voivat keskustella asiantuntijoiden kanssa kiinteistön energiatehokkaasta ylläpidosta ja korjauksista. Tilaisuuden esitysmateriaalit löytyvät tilaisuuden jälkeen Ilmastokadun nettivisuilta: www.ilmastokatu.fi

Helsingin kaupunki ja Metsähallitus julkistavat Puhdas Vallisaari -innovaatiokilpailun 1.3.2016. Kilpailun järjestäjät hakevat luovia ja toteutuskelpoisia teknisiä ratkaisuja, jotta historiallista saarta voidaan kehittää ekologiseksi luontomatkailu- ja virkistyskohteeksi.

Kilpailussa on kolme teemaa:
-vesihuolto
-energiajärjestelmä ja materiaalitehokkuus
-älykäs järjestelmien ohjaus ja innovatiiviset käyttäjäratkaisut

Kilpailuaika on 1.3.–23.5.2016.

Kilpailuun odotetaan erityisesti monialaisten tiimien laatimia ehdotuksia, joissa on teknisten ratkaisujen rinnalla otettu huomioon saarten omaleimaisuus ja matkailunäkökulma. Ideakilpailulla etsitään myös mahdollisia kumppaneita Vallisaaren kehittämiseen.

Arvovaltainen asiantuntijaraati arvioi ehdotukset elokuussa. Raadin puheenjohtaja on Bruce Oreck.

https://www.hel.fi/puhdas-vallisaari
www.hel.fi/clean-vallisaari
(Kilpailusivut päivittyvät 1.3.2016)

Innovaatiokilpailu on kestävän kaupunkikehityksen strategian 6Aika -hankkeen toteutusta.

Lisätiedot
Kilpailu: Helsingin kaupungin kilpailukyvyn kehitys, yritysasiamies Päivi Piispa,
GSM 040 707 4539, paivi.piispa@hel.fi
Vallisaari ja Kuninkaansaari: Metsähallitus, Erikoissuunnittelija Minttu Perttula,
GSM 040 768 3644, minttu.perttula@metsa.fi

Suomalaisille yrityksille avautuu ainutlaatuinen mahdollisuus päästä rakentamaan pääkaupunkiseudun kasvua edelläkävijäksi, joka tarjoaa älykkäitä ja puhtaita ratkaisuja maailmanmarkkinoille. Kaupungistuvan ja luonnonvaroja viisaammin käyttävän maailman kuluttajien tarpeet heittävät vanhat ansaintalogiikat romukoppaan ja tuovat näköpiiriin ennennäkemättömiä liiketoimintamahdollisuuksia.

Pääkaupunkiseudun kaupungit, yritykset ja valtio perustavat helmikuussa yhdessä Sitran kanssa uuden Smart & Clean pääkaupunkiseutu -säätiön, joka muuttaa seudun älykkäiden ja puhtaiden edelläkävijäratkaisujen maailmanluokan referenssialueeksi. Edelläkävijyys tarjoaa täällä toimiville yrityksille uudenlaisia kasvu- ja markkinanäkymiä, joita avaavat yhä suurenevat, älykkäämpiä ja vähähiilisiä ratkaisuja kaipaavien megakaupunkien tarpeet. Uudet markkinat tavoitetaan Smart & Clean -työssä luotavilla vientikonsepteilla. Samalla pääkaupunkiseudulle syntyy uusia investointeja, liiketoimintaa, tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä työpaikkoja.

Yleishyödyllinen säätiö kehittää investointeja houkuttelevia ja vientiä tukevia konsepteja, jotka liittyvät viiteen teemaan:

• vähähiilinen liikenne ja liikkuminen,
• energia,
• rakentaminen,
• jäte- ja vesisektori sekä
• kuluttaja-cleantech.

Yhtenä säätiön tavoitteena on tehdä pääkaupunkiseudusta globaali kuluttaja-cleantechin keskittymä, jossa yritykset kaikkialta maailmasta haluavat testata palvelujaan. Täällä on kohteita, joissa asukkaat, edelläkävijäyritykset ja kunnat rakentavat yhdessä uusia palveluja. Esimerkkejä näistä voivat olla kodin toimintoja ohjaava huoneistoautomaatio, saumattomia ovelta ovelle -matkaketjuja mahdollistavat palvelut, tavara- ja henkilökuljetusten älykäs yhdistäminen sekä kaupunkien väliaikaistilojen käyttö lähiruuan tuotantoon.

Säätiön toiminnan myötä kaupungit avaavat omaa infrastruktuuriaan entistä enemmän yritysten käyttöön. Pääkaupunkiseutu muuttuu kokeilu- ja kehittämisalustaksi. Seudulla kehitetään kokonaan uusia ja parannetaan jo olemassa olevia tuotteita ja palveluja. Pääkaupunkiseutu toimii esimerkkinä siitä, miten digitalisaatio sekä bio- ja kiertotalous mahdollistavat vähähiiliset ja ilmastoystävälliset palvelut kuluttajille ja yrityksille.
Lähde mukaan edelläkävijöiden joukkoon

Tarjoamme nyt Suomessa kehitystyötä tekeville yrityksille mahdollisuutta tulla mukaan säätiön toimintaan. Pääsette edistämään uudenlaisen suomalaisen osaamisen syntyä – työtä, jossa on mahdollisuus luoda merkittäviä menestystarinoita.

Pääkaupunkiseudun pääseminen edelläkävijöiden eturintamaan voi onnistua vain, jos pystymme yhdessä luomaan alueelle maailmanluokan esimerkkejä uudenlaisista ratkaisuista ja palveluista. Globaalien markkinoiden kaipaamat palvelut ja uudet innovaatiot vaativat entistä laajempaa erilaisten tahojen välistä yhteistyötä. Uusi säätiö mahdollistaa juuri tämän: se luo älykkään ja puhtaan liiketoiminnan edistämiseen uuden toimintamallin.

Toivotamme tervetulleeksi säätiöön kaikki menestystarinan luomisesta ja uudenlaisesta yhteistyöstä kiinnostuneet yritykset. Mukaan voi lähteä investoimalla säätiön toimintaan. Mukaan kaivataan myös yrityksiä, jotka voivat olla osa edelläkävijäyritysten tuotanto- tai palveluketjuja. Uudenlaisessa yhteistyömallissa ovat vahvasti mukana myös tutkimus- ja koulutuslaitokset. Tiiviillä tutkimus- ja koulutuslaitosyhteistyöllä saadaan uusin tutkimustieto projektien suunnitteluun ja innovaatiot nopeasti markkinoille.

Sijoitetaan yhdessä kasvavaan tulevaisuuteen!

Marja-Leena Rinkineva       Tuula Antola            Jose Valanta
elinkeinojohtaja                   elinkeinojohtaja       elinkeinojohtaja
Helsingin kaupunki             Espoon kaupunki     Vantaan kaupunki

Yhteydenotot ja tiedustelut:

Tiina Kähö, johtava asiantuntija, Sitra, tiina.kaho(at)sitra.fi, 040 591 3847
Marja-Leena Rinkineva, marja-leena.rinkineva(at)hel.fi, 050 559 9183
Tuula Antola, tuula.antola(at)espoo.fi, 043 824 6393
Jose Valanta, jose.valanta(at)vantaa.fi, 050 523 1116
Lisää aiheesta
Smart & Clean blogi

Tervetuloa Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien järjestämään DIGIKAUPUNGIT-tapahtumaan perjantaina 22.1.2016 klo 8:30-12:30 Helsingin kaupungintalolle.

Tapahtumassa yhtenä teemana on Case Energiatietopalvelu, kaupungin ja yritysten rooli avoimen datan lisäarvopalveluissa ja liiketoimintamallit:

Voisiko kaupungin tarjoama avoin data helpottaa työtäsi energiasektorilla? Tiedätkö, minne markkinoida aurinkosähköpaneeleja tai missä päin PK-seutua on eniten öljylämmitteisiä omakotitaloja, jotka voisivat vaihtaa lämmitysmuotoaan ympäristöystävällisempään ratkaisuun? Tule mukaan keskustelemaan avoimen datan lisäarvopalveluista ja kaupungin ja yritysten välisestä roolista Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien järjestämään Digikaupungit-tapahtumaan tammikuussa.

Mikä energiatietopalvelu?
Energiatietopalvelu on Espoon kaupungin tarjoama sovellus, jossa kaupungin eri tietolähteitä yhdistelemällä on onnistuttu tuottamaan palvelu, jonka avulla kunnan alueella oleva kiinteistö voi tarkastella eri energiantuotantomuotojen kustannustehokkuutta omalla tontillaan. Digikaupungit-tapahtuman kautta sovellusta ja sen tarjoamaan avointa lähdekoodia sekä sen taustalla pyörivää avointa dataa haluttaisiin tuoda paremmin julki energia-alan toimijoille ja sovelluskehittäjille, jotta he pystyisivät hyödyntämään näitä omassa työssään. Lisäksi keskustellaan kaupunkien ja yritysten rooleista: palvelun jatkokehittämisestä ja konseptoinnista sekä toimenpiteistä, joita kaupunkien pitäisi vielä tehdä, jotta markkinatoimijat voisivat paremmin hyödyntää palvelua ja sen taustalla olevaa aineistoa.

Tapahtuma pidetään perjantaina 22.1. klo 8:30-12:30 Helsingin kaupungintalolla. Lisätietoja ja osallistuminen osoitteessa https://www.eventbrite.com/e/digikaupungit-tickets-19797021424

Toivoisimme työpajaan osallistuvan  energian kulutukseen ja tuotantoon liittyvää avointa dataa  liiketoiminnassaan tarvitsevat yritykset, energiatietopalveluliiketoiminnasta kiinnostuneet yritykset, kaupunkien edustajat joiden työtehtäviin liittyvät joko uusiutuva energia/energiatehokkuus tai  avoimen datan lisäarvopalvelut ja liiketoimintamallit, ko. liiketoiminta-alueen investorit.

Fiksu Rakentaminen tapahtumassa paneudutaan ratkaisuihin, joilla uusista kiinteistöistä voidaan tehdä vielä fiksumpia. Fiksuudella tarkoitetaan tässä monenlaisia ratkaisuja, jotka säästävät energiaa ja ympäristöä, pienentävät asumisen hiilijalanjälkeä tai luovat uusia asumisen käytäntöjä.

Tapahtumassa kuullaan aamupäivällä visioita ja esityksiä uudenlaisista mahdollisista ratkaisuista. Kuulemme benchmarkin Tukholman Royal Seaportista, visioita ja ratkaisuja kiinteistötasolla sekä esityksiä digitaalisaation ja uudenlaisten rahoitusmallien (esim. Lease Green) tuomista mahdollisuuksista. Iltapäivällä järjestetään rinnakkaisia Learning Café-työpajoja.

Tapahtuma kytkeytyy Kalastaman kehitykseen. Helsingin kaupungin tontinluovutusehdot määrittelevät Kalasatamassa fiksun kaupungin perustason, mutta rakennuttajat voivat tehdä kiinteistöistään vielä fiksumpia. Tapahtumaan kutsutaan rakennuttajat, jotka ovat lunastaneet tontteja Kalasatamasta (Sompasaari, Verkkosaari), kaupungin edustajia kaavoitus- ja rakennuspuolelta sekä muita kiinnostuneita rakennuttajia.

Tilaisuuden järjestää Fiksu Kalasatama-hanke, Ilmastokumppanit, Helsingin kaupunki elinkeino-osasto ja ympäristökeskus. Ohjelma ilmestyy lähiaikoina.

Helsingillä on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja lukuisia erilaisia päästöjä vähentäviä keinoja sähköautoilun edistämisestä tontinluovutusehtoihin. Päästövähennystoimien vaikuttavuuden arviointi on kuitenkin usein hankalaa: mitkä ovat sopivimmat keinot juuri Helsingissä, ja mitä heikkouksia ja vahvuuksia kullakin toimenpiteellä on?

Helsingin kaupungilla on tehty vuoden 2015 aikana yhteistyössä Siemensin kanssa City Performance Tool-mallinnus (CyPT). Siemensin kehittämään malliin on kerätty runsaasti lähtötietoja Helsingin rakennuskannasta, sähkön- ja lämmöntuotannosta ja liikenteestä. Tämän pohjalta on arvioitu, mistä Helsingin päästöt syntyvät ja millä keinoilla niitä voidaan vähentää. Mallilla voidaan arvioida eri päästövähennystoimien kustannuksia sekä vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin, ilmanlaatuun ja työllisyyteen vuoteen 2030 mennessä.

Helsingin päästöt ovat vähentyneet vuodesta 1990 22 prosenttia, mikä on erityisesti kivihiilestä maakaasuun siirtymisen sekä jätehuollon ja liikenteen päästöjen pienentymisen ansiota. CyPT havainnollistaa, että ilman kunnianhimoisia toimenpiteitä päästöt uhkaavat seuraavien 15 vuoden aikana kuitenkin jämähtää lähes nykyiselle tasolle, 2,5 miljoonaan CO2-ekvivalenttitonniin vuodessa. Siemensin mallissa on tunnistettu yhdessä lukuisten Helsingin asiantuntijoiden kanssa kymmenen toimenpidettä, joilla kaupunki voi edistää päästöjen vähenemistä perusuraan verrattuna 17 prosentilla (413 kilotonnia CO2-ekvivalenttia). Näiden toimenpiteiden investointikustannukset olisivat vuoteen 2030 mennessä kaksi miljardia euroa. Työllisyysvaikutukset olisivat yhteensä noin 17 000 henkilötyövuotta, joista suurin osa syntyisi rakennussektorille, mutta merkittävästi myös energia- ja liikennesektoreille. Työllisyysvaikutuksia Siemens on arvioinut yhteistyössä London School of Economics’n kanssa.

Rakennuskannan energiatehokkuustoimenpiteillä säästetään rahaa, mutta haasteena ovat pitkät takaisinmaksuajat Suomen alhaisilla energian hinnoilla. CyPT-selvitys esitteleekin ulkomaisia esimerkkejä, joissa kaupunki on onnistunut edistämään energiatehokkuustoimia innovatiivisilla liiketoimintamalleilla. Liikenteessä päästövähennyspotentiaali on suuri: tehokkaimmiksi teknologioiksi havaittiin ruuhkamaksut sekä laivojen maasähkö satamissa. Maasähköistyksellä on mahdollista vähentää myös Helsingissä syntyviä typen oksidien päästöjä merkittävästi.

Selvitys julkaistaan vuoden 2016 alussa ja kerätyt Helsingin lähtötiedot julkaistaan avoimena datana. CyPT-mallinnus näyttää toimenpiteiden vaikutukset ja sen odotetaan tuovan lisää pontta toimenpiteiden käytännön toteutukseen. Selvitystä voidaan hyödyntää yhdessä muiden viime vuosina tehtyjen selvitysten, kuten 30 % päästövähennysselvityksen kanssa tehokkaimpien päästövähennystoimien arvioimiseksi.

Lisätiedot: City Performance Tool: https://sie.ag/1NZvhZo

Petteri Huuska, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Sonja-Maria Ignatius, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Markku Suvanto, Siemens